Eteenpäin elävän mieli

Olen aika ajoin pohtinut, mitä apostoli Pietari mahtoi ajatella, kun hän uskalsi ehdottaa Elialle, Moosekselle ja Jeesukselle majojen rakentamista. Kyseessä oli tilanne, jossa Jeesus kirkastettiin vuorella. Ilmeisesti tilanne oli käsittämätön ja hämmentävä Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle. Tuossa hämmentyneessä tilassa Pietari saattoi kokea sellaista pyhyyttä ja jumalallista läsnäoloa, että hän olisi toivonut sen jatkuvan. Vuoden 1938 käännöksen mukaan Pietari tunnusti, että tilanteessa oli hyvä olla ja ehkäpä ehdotus majoista viittaa siihen, että hän olisi halunnut jäädä paikoilleen tuohon hyvänolon tunteeseen. Tai sitten oli kyse juuri siitä, mitä Raamatussa kerrotaan: "Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan".

Pystyn erittäin helposti samaistumaan Pietariin tuossa tilanteessa. Ensinnäkin siksi, että myös minulle käy usein niin, että puutun puheeseen, silloinkin kun ei oikeastaan ole mitään sanottavaa tai olisi tahdikasta olla puutumatta toisten keskusteluun. Toiseksi siksi, että turvallisuushakuisena ja mukavuudenhaluisena ihmisenä haluaisin pysähtyä paikoilleen. Juuri siihen tilanteeseen, jossa on hyvä olla. Ja kolmas asia, miksi koen samaistuvani Pietariin on se, että pelon otteessa en tiedä, mitä sanoa tai tehdä.

Jatkuva muutos ympärillämme, niin yhteiskunnassa ja sen arvoissa, työpaikoillamme, sosiaalisissa suhteissamme, eettisissä arvoissa ja jopa seurakunnassakin, voivat pelottaa ja hämmentää. On kuitenkin kyettävä erottamaan muutos, joka on Jumalan mielen mukaista ja näin ollen tarpeellista. Jatkuva muutos ja siinä eläminen saa kuitenkin joskus meidät harhautumaan ja luulemaan, että muutos on jotakin sellaista, jota on väkisin saatava aikaan. Muutos on seurausta eteenpäin menemisestä, näyn löytymisestä ja strategisista valinnoista, joita on etsitty rukoillen ja anoen. Muutos muutoksen vuoksi ei aina saa aikaan etenemistä, vaan useimmiten väkisin tehdystä muutoksesta seuraa vain väsymystä, stressiä ja hengellistä pahoinvointia.

Toivon, että Lahden Helluntaiseurakunnassa me saamme elää Jumalan mielen mukaisessa muutoksessa, joka ei väsytä muutoksessa eläviä. Päinvastoin, saamme voimaantua Pyhän Hengen vaikutuksesta ja kokea uudistuvamme mieleltämme. Tähän muutokseen emme halua jäädä paikoillemme, vaan voimme todeta, että eteenpäin elävän mieli. "Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä." (Room. 12:2)

Elämme seurakunnassa muutoksen aikaa myös henkilöstön suhteen. Nuorisopastorimme Teemu Kunnon työsuhde päättyy hänen omasta pyynnöstään 6.7.2011. Teemu siirtyy myyntipäälliköksi OP-Pohjolan palvelukseen. Haluan lämpimästi kiittää Teemua ja koko perhettä seurakunnan puolesta loistavasta työpanoksesta lasten, varhaisnuorten, nuorten ja perheiden parissa. Tiedän monien kokevan haikeutta tämän muutoksen takia. Uskotaan kuitenkin, että muutos, tässäkin tapauksessa, on aina myös mahdollisuus. Mahdollisuus niin Teemulle, perheelle kuin seurakunnallekin.
Minä jään kaipaamaan avointa, rehellistä ja tinkimätöntä työtoveruutta, mutta iloitsen siitä, että Teemu perheineen jää edelleen Lahteen ja seurakuntaan.

Siunausta Teemulle ja koko perheelle. Ja hyvää kesän jatkoa myös koko seurakunnalle sekä kotisivujemme lukijoille.

Lämmöllä

Petri

Kommentit: